06.01.2020

Tein uusia muutoksia sivulle kun tässä pääsin taas koneelle tekemään, pidän sivua yllä kännykän kautta ja harvemmin käyn sivulla läppärin kautta. Toivottavasti pidätte muutoksista. Kiitos kaikille jotka vierailevat sivuillani se antaa valtavasti voimia kirjoittaa lisää. ❤ 

07.01.2020

Muut miettii tipatonta Tammikuuta kun minä mietin vauvatonta Tammikuuta.

Voi hyvänen aika sentään kuinka voikin vaivata taas lievä vauvakuume. Joulun jälkipyykki alkaa vaivata kun arki alkaa ja kaikki normalisoituu. Ei taas hetkeen ole mitään odoteltavaa ja intoilun aihetta. Joka päivä sen jotenkin aistii paremmin ja miettii enemmän sitten jos lapsi tulee silloin tai jos se tuleekin vasta tuolloin. Mutta veikkaanpa että vauvaton Tammikuu jatkuu aina vauvaton Joulukuuhun asti. Äh. Kyllähän se kun ei Sosiaalityöntekijästäkään mitään kuulu ja lähes 3 vuoden odotus takana, alkaa jo pikkuhiljaa hieman harmittamaan. Aika kuluu, ikää tulee lisää, sitä on niin syvällä omassa surussaan lapsettomuudesta ettei edes huvita yrittää nauttia odotusajasta kuten kuuluisat neuvot kuuluvat... miehelleni olen pitemmän aikaa valittanut että kun kaipaisin jotain harrastusta kun hänellä on nuo autot. Mieheni sanoikin eräs ilta että kun vain keksit mitä haluat harrastaa niin sanot. No päätimme aloittaa uimisen yhdessä uimahallissa ihan kuntoilun takia. Mutta itse keksin tuossa Lauantai-Sunnuntai välisenä yönä että haluan alkaa vuosien tauon jälkeen piirtämään. Joten googletin piirtopöytää gigantin verkkosivuilta ja sellainen käytiin hakemassa. Ekana iltana taistelin asennuksen kanssa kunnes sain piirtotabletin toimimaan naureskelin makoisasti sohvalla omille tuotoksilleni. Pilakuva miehestäni töissä syntyi hetkessä alustalle. Täytyy ehkä miettiä muitakin aiheita mutta kyllähän se itsekkin naureskeli kuvalle.

08.01.2020

Sain eilen puhelun eräästä firmasta jonne laitoin kyselyä pääsisikö heille merkonomi opiskelija työharjoitteluun ja pariin päivään ei kuulunut mitään vastausta mutta sitten eilen aamulla tulikin puhelu ja pyydettiin joku päivä käymään myymälässä paikanpäällä. Hämmentää tosi paljon taas odotusaika kotimaan adoptiossa kun siitä on niin ristiriitaista tietoa saatavilla. Voisi sanoa että 2-7 vuoteen se lapsen saamisen aikahaitari tuntuisi heiluvan. Itse vaan miettii sitä että 3 vuotta jo takana... No nyt uskallan jo väittää että nyt se puhelin voi piristä ihan milloin vaan. Jos uskoo pelkkiin lukuihin 3-4 vuoteen mitä meille on sanottu odotusajaksi. Mutta kun odotusaika valitettavasti on niin tuuria ja se kun voi heitellä ihan mihin suuntaan vain. Mutta jos saisi ainakin kesäksi asti harjoittelupaikan itselleen, sitten voisi viettää kesälomaa ja miettiä syksystä eteenpäin taas muita asioita, siinähän se vuosi menisi oikein mukavasti ja nopeasti. 😊

13.01.2020

Tänään 13.01.2020 adoptioprosessimme alusta tulee kuluneeksi 3 vuotta. Aamulla molemmat totesi ääneen että toivottavasti tämä on viimeinen vuosi. Vaikka odotusajassa on monia hienoja hetkiä ja sekin kokemuksena on ainutlaatuinen, sitä haluaa jo eteenpäin. Sitä haluaa kasvaa kokonaiseksi perheeksi ja aloittaa lapsiperhe elämän. Laitoin sähköpostia sosiaalityöntekijällemme ja kyselin vuositapaamisen aikaa. No toistaiseksi ei ole oikein muuta kerrottavaa adoptiosta. Odottelun merkeissä mennään. Ensi viikolla pitäisi tavata opettaja ja suunnitella koulu asioita. Jos sitä sattuisi keväällä jo valmistumaan. Parhaassa tapauksessa pääsen jatkamaan työharjoittelun jälkeen kesätöissä samassa paikassa ja tiedä vaikka pitempääkin.

Edit. Sosiaalityöntekijä vastasi hieman myöhemmin että voidaan pitää vuositapaaminen Helmikuun viimeisellä viikolla. Onneksi ! En malttaisikaan kauempaa odotella tapaamista 😊

20.01.2020

Eilen vaihdoin matot keittiöön ja olohuoneeseen. Kesäksi vähän vaaleampaa ja kevyempiä mattoja. Tänään pesin kaikki talomme ikkunat, tosin koiramme keksi lyödä nenänsä niihin heti kiinni joten se siitä puhtaudesta. Lisäksi eilen ostin kaupassa käydessämme mansikan siemeniä jotka pitäisi laittaa kasvamaan. En ole koskaan ollut sellainen viherpeukalo mutta ajattelin nyt kerrankin kokeilla jotain uutta. Hiljaista on ollut nyt joka suunnalla, ei ole kuulunut mitään että kukaan olisi lasta saanut nyt lähiaikoina. No ensikuussa jo pääsee tenttailemaan Sosiaalityöntekijää asiasta.

02.02.2020

Huomenna alkaa työharjoittelu joka kestää Toukokuun puoleen väliin asti. Sinäänsä ihan mukavaa päästä tekemään jotain erillaista saa myös päivät kulumaan mukavammin. Viikonloppu meni taas niin vauhdilla että ei ees kunnolla kerennyt siitä nauttimaan. Mielessä tosiaan pyöri vimmatusti adoptio asiat ja ei niistä tuntunut saavan hetkeksikään rauhaa. Pahin oli Perjantai kun mies soitti töistä muuten vain takaisin ja juteltiin päivän kulusta jne. Siinä sitten onnistuin kehittämään pienen hermoromahduksen ja itku kohtauksen kun tuli adoptiosta puhetta. Näitä turhauttavia kohtauksia tulee vaikeina aikoina yleensä, olin muutenkin itkuinen ollut osan viikosta liittyen alku talven kuvioihin. Vankila kuvaa loistavasti tätä adoptio fiilistä. Mitään ei voi tehdä ilman jonkun valvontaa. Turhauttaa ja haluaisi vain pois tästä ja jatkaa elämää perheenä

Uusimmat kommentit

09.02 | 07:27

Kiitos Tiimus ❤ Tätä mekin toivomme.

09.02 | 06:14

Minäkin niin toivon että tämä vuosi jää kohdallanne viimeiseksi ❤️

19.09 | 12:38

Kiitos vastauksestasi😊 Minäpäs laittelen postia👍 Valoisaa sunnuntaita!

19.09 | 09:51

Hei Odottaja, kiitos kommentistasi ja blogin seuraamisesta. 😊 Minulle voi laittaa sähköpostia osoitteeseen Aidiksi@haaveissa-adoptio.fi Mukavaa syksyä sinnekkin 🍂🍁

Jaa tämä sivu